Tytöt ja koneet.
Siinä ehkä enemmän tai vähemmän pienien poikien haaveet.
Mutta entä jos nämä kaksi yhdistäisi? Mitäs me sitten saadaan?
Mecha-Musumeita, tietty.
(pssst. — Tästä eteenpäin kuljette omalla vastuullanne työturvallisuuden osalta)
—
Koneenosien lisääminen tyttösten päälle ei ole sinällään uusi juttu.
Aikaisimmat tiedetyt sovellukset ulottuvat 80-luvulta lähtien, jolloin niin sanottu Mobile Suit Shoujo on tullut tunnetuksi käsitteeksi, kun Mika Akitaka niminen tapaus älysi yhdistää tunnetuimmat haarniskaosat Gundamista periaatteessa uimapukumallin päälle.
Mika Akitaka'n MS-shoujouhin erikoistuva taidekirja.
Tämä Gundamien sekä tyttösten risteyttäminen on jatkunut enemmän tai vähemmän vakaasti myös tähän päivään asti, ja erityisesti tunnettu tekijä näille on Komatsu Eeji hänen Metal-Shot doujinshisarjassaan.
Komatsu Eeji'n Metal Shot #5
Kun kerran vauhtiin oltiin päästy, oli enää ajan kysymys kunnes joku ymmärtäisi yhdistää tämän konseptin ihan oikeisiinkin laitteisiin, ja yhdistelmät lentokoneitten kanssa olivat kutakuinkin vääjäämättömät.
Vanhimpia tietämiäni Higoki-musume kuvia. Älkää kysykö miksi Skyraiderillä on vessanpönttö.
Mutta toistaiseksi tähän asti nämä konseptit olivat eräänlaista parodiaa. Jotain mitä tehtiin ihan huvin vuoksi.
Vuonna 2004 eräs tietynlaiseen alusvaatetyyliin viehtynyt joukkio ikikakaroita illustraattori Humikane Shimada johdollaan olivat muuntamassa tämän kaiken ihan kaupalliseksi konseptiksi.
Ja eirityispiirteenä, nyt liikuttiin niissä tunnelmissa jotka ovat tuttuja meille, jotka vietimme kakarana mummolassamme suurimman osan ajastamme isiemme Korkeajännityksiä lukemassa.
Tuolloin Men’s Garekiyan avulla muunneltiin Messerschmitt Me-109 ensimmäiseksi Mecha-musumefigyyriksi joka ei tarvinnut liimaa eikä maaleja kokoamiseksi.
Ensimmäinen mersumaskotti
Vaikka pelkästään Toranoana-kaupoista saatu figyyri jätti paljon toivomisen varaa verrattuna siihen kuvaan johon se perustui, tämä ei estänyt konseptin ottamasta vauhtia.
Tämän seurauksena onkin ilmaantunut viisi eri Shimadan illustraatioihin perustuvaa pienfigukeräilysarjaa pohjautuen toisen mailmansodan tunnetuimpiin taisteluvälineisiin, jotka kaikkinensa sisältivät nelisenkymmentä eri pienoiskokoista pörriäistä.
Tähän päivään tultaessa, siinä sivussa myös isompiakin tehtiin lisää kourallinen, malleinaan, Ki-100, sekä fiktiivisiet MiG-60, että Re-2200 Italia lennokit. Panssarivaunujakaan ei olla unohdettu, esimerikisi M4-A1, sekä Sd.Kfz.121 panzerkampfwagen ovat uusimpia tulokkaita sarjaan.
Tahti on toki hidastunut huomattavasti, mutta uusimmat ovat niinkin läheltä kuin viime vuoden elokuulta.
Mecha musume kokoelmani
Suomalaisetkin saivat oman osuutensa huomiosta, kun peräti harvinaisiin keräilymalleihin liitettiin Me-109 kesä-, että talvivariaatiot, ja T-34 panssarivaunu, josta tehtiin myös peräti jouluisa variaatio.
Mutta tähän asti oltiin tyydytty esittelemään mallit niin kuin ne olivat sodissa palvelleet.
Mutta tämä pelkästään ei riittänyt.
Shimada, sekä hänen työporukka perusti MC Access-lehden joka omistautui lisäämään tätä elementtiä toisen maailmansodan temmellyksiin, ja kaiken tämän seassa, jossain vaiheessa myös heräsi innostus spekulointiin, että entä jos asiat olisivat menneet hieman toisin.
Täältä saikin alkunsa se teos josta Humikane ehkä parhaiten tunnetaan — Eli Strike Witches.
Strike Witches 501 kansainvälinen lentojoukkue
Jo ensimmäisestä vuonna 2006 promootiomielessä tehdystä kymmenminuuttisesta pätkästä lähtien odotukset sarjaa kohtaan olivat osin aika kovat.
Mutta vaikka odotuksia oli kuinka, niin syystä tai toisesta Gonzolla tuotettava sarja ei vain ottanut valmistuakseen.
Edelle ehti jopa Shimadan toinen säätö, eli Exoluurankotyyliin perustuva Sky Girls, josta JC Staff sai jo heti alkuunsa täysmittaisen jakson aikaiseksi, jonka pohjalta tehtiin pian sen jälkeen täysimittainen TV-sarjakin.
Kesti peräti kaksi vuotta promootiopätkästä, ennen kuin virallinen sarja saatiin aikaiseksi, mutta valitettavasti, kun Strike Witches viimeinkin ilmaantui Gonzo-studion kuolonkouristuksissa (studion nykytila on kaiketi luokkaa Zombie-studio), kaikki ei ihan ollut kuten luvattiin.
Se oli vähän kuin kuluvalla animekaudella pyörivä Nisemonogatari itselleni — päällepäin samanmoinen kuin vanha, mutta jotain kuvailukyvyn ulkopuolelle jäävää olennaista on jäänyt pois.
Ainakin suunniteltua sivuhahmokaartia oltiin karsittu rankalla kädellä.
Joko odotusaika teki tehtävänsä, tai jotain olennaisesti muuntui sitten tästä OVA pätkästä.
Gonzon mentyä nurin luultiin, että noitien tarina olisi sitten siinä, mutta AIC otti lorun siivensä alle, ja alkoi kehittämään jatkokautta — Joka ei kuitenkaan tuonut mitään varsinaisesti positiivista kehitystä.
Kaiken tämän säätämisen seassa herää epäilys, että tuleva elokuva aiheesta tuskin on yhtään parempi, mutta on tässä sekamelskassa yksi lupaavakin puoli, jota ei olla vielä täysin hyödynnetty.
Nimittäin kuten nippooniassa on trendinä tehdä kaikesta mininovellejä, myös Strike Witches sai omansa, ja sen kirjoittamisen hoiti kukas muukaan, kuin Noboru Yamaguchi — ja tämä ukko onkin parhaiten tunnettu Zero no tsukaimasta, eli Familiar of Zerosta.
Fusolainen sankaritar Suomuksen sinisillä taivailla, Noboru Yamaguchin Suomuksen rämäryhmässä 1 & 2, kolmaskin pokkari on olemassa
Vapaasti suomennettuna, Strike Witches: Suomuksen Rämäryhmä, on sen verran mitä olen siitä käännettynä lukenut, tekijänsä paremmin tunnetusta teoksesta, ynnä yleisistä lähtökohdistaan huomattavasti parempi kuin olettaisi.
Henkilökohtaisesti mieltä lämmittää tyttöjen keskeisten ihastusten lisäksi, nimensä mukaisesti Suomuksen rintamalinjaan keskittyminen, mutta poikkeuksellisesti huvittaa pieni yksityiskohta, että pääsankaritar päästetään oikeaoppisesti irvistäen kossun makuun — vaikkakin myönnettävä on, että Suomus oli tuon juoman suhteen kymmenkunta vuotta Suomea edellä… mutta annamme varmaan tuon pikkuseikan anteeksi.
Yamaguchi tosin sai oman osuutensa tästä saagasta valmiiksi jo vuonna 2008, ja kirjoittajan sairastuttua vakavasti, on hyvin epätodennäköistä, että asiaan palataan enää hänen osaltaan, mutta mielestäni olisi ehkä jo animaatioitten suhteen aikakin että kotoisan Eilan sijasta, saisimme Elman seikkailuja seurattavaksi.
Rämäryhmän ujo Elma Leivonen
