PS-Vita: Grim Fandango remastered

Tässä jälleen täytynee pahoitella hieman löysäksi käynyttä päivitystahtia, mutta oikean elämän todellisuudet ovat viime aikoina vienyt sen verran mehuja, että kirjoitukselle ei ole riittänyt huvitusta, eikä inspiraatiota viime aikoina.

Sitten kuitenkin pöllähti PSN’ssä eteen eräs nimi, joka kaikui pitkälle taakse kouluvuosien ajalle, eli melkeinpä niille joillekkin muille kultaisiin nuoruuden hetkiin.

Olin kyllä tietoinen tapauksen tulosta PS4’lle, mutta se että kyseessä olisi samanaikainen, sekä rinnakkaisostos Vitalle tuli hieman yllätyksenä, eikä tietenkään kiusausta voinut välttää.

Lucas Arts / Double fine - Grim Fandango

Lucas Arts / Double fine – Grim Fandango

Kyseessä oli alun perin erinäisiä legendoja luoneen Lucas Arts pelistudion graaffisten klikkausseikkailujen viimeisiä esityksiä … Grim Fandango.

Lue loppuun

DD-Kuvaus: Foorumipluggaamista (IX)

Jälleen kerran on aika niputtaa kuukauden valokuvausetit mitä on tullut nukkeja kuvattua.

Tahti on kutakuinkin ollut yksi per viikonloppu, ja toivon mukaan tämä saadaan pidettyä yllä.

Neiti Biscottin kaappaaminen oli aikoinaan mielestäni suhteellisin hyvin ajoitettu onnenpotku, ja vaikka olisin mieluiten halunnut Millhioren taisteluasun vaihtoehtoiseksi tapaukseksi, niin konserttiasukin alkoi toimia kunhan siitä näki kuvia muittenkin ottamana kuin Volksin virallisissa esityksissä. Aikani pohtien hankintaa Mandarakelle ilmaantui setti jossa oli myös peruukki, joten aika tuli napata tämäkin kokoelmiin…

Jostain syystä jossain välissä aloin näkemään mahdollisuutta käyttää Millhiorea pohjana Ionasol kustomiksi. Hieman hupaisa pohdinta ottaen huomioon kaksijakoiset ajatukseni itse pelistä, mutta ntny’n luoma hahmo vain on jotenkin lumoava. ainoa vain tapauksen asu onkin aika eeppinen tapaus saada aikaiseksi, joten jäljelle jää etäinen tunnelmointi tällä hetkellä. Etäisesti samantyylinen tapaus löytyikin laatikoista, eli Volksin Punainen oppityttön kionosetti, joka tuntui sopivan muutenkin Millhiorelle aika kivasti.

On olemassa tiettyjä juttuja tässä dollfie dream harrastuksessa jotka tuntuvat hieman etäisiltä haaveilta siinä mielessä että niihin ei aivan pelimerkit tahdo riittää. Joskus kuitenkin sattuu tilanteita kohdille jossa hinta kohtaa tilaisuuden ja näin kävi kun yksi Cool Catin Secret cat malliston asu vaihtoi omistajaa vähintäänkin kelvollisella hinnalla. Koska kysessä on kuitenkin alusvaatesetti, niin työturvallisuushan ei ollut aivan taattu.

Sarjassamme hieman hurttia huumoria, tuli laitettua Beatrice Rukoileva sisar ususteeseen. Näin siksi koska erinäisistä syistä hyllyssäni nököttävä Saber alter 2 irtopää ei ole saanut itselleen kehoa, kun volks ei pahemmin halua enää myydä valkoisia ruhoja. Kuitenkin päätin että nyt tämän asun pussi avataan, ja Beatrice punaisella peruukilla oli vallankin kiva yhdistelmä moiselle.

Eräs nukkeni on jäänyt hieman eräänlaiseksi seinäruusuksi, nimittäin Haruhi. jostain syystä ei oikein koskaan muistu mieleen käyttää tapausta kuvaseteissä, mutta toisaalta eipä hänen kuvasetit koskaan kauhean suurta suosiota niitä. Mutta jospa sitä kokeilisi sitä strategiaa, eli legendaa että kaikki tytöt loistavat hääpäivänään … vaikkakin leikisti jälleen kerran.

Valokuvausharrastus sai jälleen myös uuden hakinnan kun verkkokaupaan ilmaantui studiovalaisinpari meielestäni kohtuulliseen hintaan. Täyhtynee vain nähdä saako talon yhden huoneen sitten muunneltua pienimuotoiseksi studioksi, eikä enää olkkarissa ryömiä.

PS-Vita & PS3: Surge Concerto osa 2. – Raakile vaiko jotain parempaa? (Ar no surge 2/2)

Eli kuten edellisessä osiossa tuli ihmeteltyä, Ciel no surge, sekä Ar no surge eivät aivan täysin sovi yhteen vaikka suoria jatkoja ovatkin.

 

Gust, Surge Concerto. Ciel no Surge & Ar no Surge

Gust, Surge Concerto. Ciel no Surge & Ar no Surge

Mutta mitenkäs tämä jatko sitten muuten onnistuu, sillä jos aivan rehellisiä ollaan, niin suurepi mahdollisuus ihmisillä on Arno ostaa suoraan, kuin että jaksaisivat Ciel’in läpikäydä…

Lue loppuun

PS-Vita & PS3: Surge Concerto Osa 1 — Kahden pahan välissä (Ciel no surge osa 4/4. & Ar No Surge osa 1/2)

Tämän vuoden ensimmäinen juttu ei sitten oikein meinannut ottaa tuulta allensa.

Osin siitä syystä, että aihe oli loppujen lopuksi hieman hapanimelä elämys kaikkineensa, mutta myös se, että seuraamani herrasmiesharrastajakirjoittelija laittoi paussin päälle omalle blogilleen, jolloin tuli pohdittua, että miksi minäkään jatkaisin… Yatsulla kun varmaan kuitenkin on enemmän lukijoita kuin minun noin viiden vakio…

Kuitenkin ilkeyttäni täytynee silti edes yrittää… Jopa siinä määrin, että kahdessa osassa tämänkin jutun lopulta joutuu ihmettelemään.

Ja aihe’han oli jo kolmatta kuukautta painin kohteena ollut visuaalinovelli Ciel no surge, ja sitten tuli samalla puhdilla ennätysvauhdilla läpäistyä myös sen jatko-osa Ar no surge.

Gust, Surge Concerto. Ciel no Surge & Ar no Surge

Gust, Surge Concerto. Ciel no Surge & Ar no Surge

Mutta kuten jo mainitsin, loppu oli kummassakin hieman hapanimelä elämys kokea, ainakin omakohtaisesti…

Lue loppuun

DD-kuvaus, Jouluencore

Perinteinen joulukuvasetti tällä kertaa sisältää vähemmän tonttuilua kuin yleensä, kun laiskuus hieman iski tällä kertaa.

Homma periaatteessa alkoi jo marraskuun puolella, kun eräänlaisen joulukalenterimaisen kuvakertomuksen aloitin flickr’in puolella.

Kuvakertomus oli pitkästä aikaa ihan hauskaakin aikaansaada, mutta muistui taas mieleen, että ei nekään aivan vaivatta ilmaannu. Onneksi oli aikaa lähes koko kuukausi se tehdä…

 

Ja sitten niitä kokoelmakuvia, joka tällä kertaa oli hieman encorémainen elämys pistäen päitä takaisin niille kuuluville kehoille…
Lue loppuun

PS3: Massaefektiä

Minun täytyy myöntää, että välillä tulee tutustuttua erinäisiin elämyksiin mitä mielenkiintoisin lähtöviittauksin.

Tämänkertainen juttuni aihe, kun sai tutustumisinspiraationsa ei niinkään sen perusteella minkälaisen mainostuksen se sai julkaisuajankohtanaan — Vaan pelkän käytetyn taustamusiikin tähden, joka oli yhdessä Top Gear jaksossa.

Kyseessä oli Jeremy Clarksonin varsin romantisoiva tarina Alfa-Romeo Disco Volantésta, jonka videopätkä lainasi muunmuassa musiikkeja Matkalla Perditioniin elokuvasta, mutta kaikkein syvinpään vaikuttavat, ja mahdollisesti Lentävän lautasen teemaan parhaiten sopivimmat musiikit oli Cliff Mansellin sävellykset, Leaving Earth, sekä An end, once and for all.


Kummatkin kappaleet olivat BioWare studion tekemän pelitrilogian päätösjaksosta, Mass Effect 3’stä

Tästä sitten alkoikin eräänlainen pelimaratoni jonka tiesin jättävän hieman jakavia mielipiteitä itselleni.

me000

PS3 -Bioware – Mass effect trilogy

 

Lue loppuun