Tässä hieman vielä yrittäen pitää edes jonkinlaista kirjoitustahtia yllä erinäisistä harrastuksistani, turvautumatta niihin kaikkein helpoimpiin asioihin — Tällä kertaa eräs projektinpoikanen, jossa kaksi hyvin erilaista pienoismallia kasattiin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.
Ensimmäinen osa on Fujimin CB1300 Super four moottoripyörän pienoismalli, ja toinen eräänlainen tee se itse Figma figyyri, eli Kotobukiyan Frame Arms Girl malliston Materia.
En ole yhäkään mitä joku voisi kutsua intohimoiseksi pienoismalliharrastajaksi, mutta olin hieman yllättynyt siitä asiasta että tuli jopa useampi pienoismalli kasattua lyhyessä ajassa. Valitettavasti vain tämä innostus ei ole syystä tai toisesta jatkunut samanmoisena, lähinnä puutteellisten materiaalien johdosta.
Tämä toistaiseksi viimeisin idea ei suinkaan ollut oma, vaan kopio ajatuksesta jonka näin eräällä seuraamallani henkilöllä flickr’ssä.
Se miksi juuri nämä kaksi tuli valittua kohteeksi tässä ei sisältänyt mitään suurempia taka-ajatuksia, lähinnä vain se seikka että Super Fourin pienoismalli oli yleensä Amiami’lta saatavissa, ja Materia oli tällä hetkellä ainoa FAG mallini joita oli a) kaksi kappaletta, ja B) sisälsi normaalit raajat ilman mitään ylimääräisiä härpäkkeitä.
Tosin jos olisin tiennyt että minkä vaivan Fujimin Suu-Fo sarja tuli aiheuttamaan olisin ehkä hankkinut toisen Honda Monkey’n pienoismallin mieluiten.
Aikoinaan nuorempana minulle aktiivisempi mallien rakentaja sanoi että Fujimin sarjat olivat parhimmistioa, mutta tällä kertaa pettymys oli hyvinkin suuri kun olennaisin juttu eli pyörän runko ja suurimmat katteet olivat yhtä valua.
Ja mitä pidemmälle mallia tutki pettymykset vain jatkuivat.
Moottorin detaljointi oli jotain sinne päin, ja muutenkin sen kasaaminen oli hieman haastavaa. Mutta kun kerran malli oli valittu niin ei auttanut kuin yrittää jatkaa kasaamista, ja ensimmäiset maalien ruiskuttelua. Lähinnä aiemmin esitellyn Vanshipin kanssa sekoitetun mattamusta ja hopean koktaililla, jolla saatiin oivan näköinen valurautamainen pinta moottorin lohkoon sekä vanteisiin.
Perusluonteista detaljointia jatkettiin rajaamalla venttikopat, ja ruiskumaalamalla ne hopealla, ja pensselidetaljoimalla moottorista mutterinkantoja, koteloita, öljynsuodatin sekä sytyksen osat.
Sitten oli aika ottaa sarjan ärsyttävin osa käsittelyyn, eli runko.
Se että rungon kaikki olennaisimmat detaljit olivat periaatteessa yhdessä kappaleessa aiheitti jonkinlaisen haasteen päätellä, että missä järjestyksessa mikin osa tulisi maalata, ja yrittääkkö niitä ruiskulla vai tyytyä pelkästään pensselin laatuun.
Haarukat tuli ruiskumaalattua ensin hopealla ja sitten mattamustalla, ja lopuksi pientä lisädetaljointia lakkaamalla mattoja alueita kirkkaiksi. ja samaa taktiikkaa harrastettiin rungossa.
Yksi esimerkki surkuhupaisasta detaljoinnista on että etujarrulevyjen kiinnitys on täysin erilainen kuin laatikon kuvassa, ja vastaavanlaisen joutui pensselillä feikkaamaan.
Nyt pyörä oli kuitenkin jo sen verran läjässä että pystyi kokeilemaan jo aiemmin rakentamallani Gourai Fa-Girls mallilla, että passaako koko. Ja npassasihan se.
Detaljeja lisäiltiin pikkuhiljaa edeten
Kunnes pyörä alkoi olla melkeinpä päämaalausta vailla:
Ja tässä tuli esille se toinen seikka mistä en kovin paljon tykännyt kun näin, että pyörä oli näinkin karkeaa tekoa, eli puoliskojen välinen porrastus, vaikka parhaani yiritin saada ne sopimaan toisiinsa.
Koska olin jo hieman pettynyt kokonaisuuteen, tuli tehtyä lähinnä pikainen hionta saumoihin, enkä pakkeloinut niitä laisinkaan, sillä motivaatio sekä sopivat materiaalit olivat hieman kortilla
Kuitenkin pienen äherryksen jälkeen malli oli paketoitu, ja oli valmis maalaukseen
Matta metallinhohtolila syntyi Revellin hopean ja muistaakseni punaisen lakan sekoituksesta.
Rungon ja korin detaljeja tuli pensselillä korjailtua hieman jälkeenpäin, ja pakoputki kasattua parhaimman mukaan.
Tämän jälkeen satula sai ruiskulla mattamustan värin päälleen, ja valon linssi tuli laitettua Erikeepperillä paikoilleen. Tässä vaiheessa tuli pohdittua että haluanko vielä lisätä malliin puuttuvia juttuja, mutta mittariston maalauksen täydellinen epäonnistuminen sai ajatuksen riisutun ulkonäön soveltamisesta, ja lokasuojat jätettiin pois, mittariston, vilkkujen ynnä kauhukahvojen myötä.
Sitten oli kaiketi kuljettajan vuoro, tai tämäkin tuli osaksi maalattua samalla kuin pyörääkin tuli maalailtua.
Kotobukiyan Frame Arms Girl mallit ovat hieman hupaisia, mikä ei liene kauhean suuri ihme kun tietää, että päämääräisesti niitten takana on ollut suunnittelemassa Fumikane Shimada. Toki Komatsu Eejikin on myös malleja sarjaan tehnyt, mutta ne ovat valitettavasti hieman turhan sekavan näköisiä omaan makuuni.
Jos aivan rehellisiä ollaan niin tämä mallisarja on eräänlainen uudelleenkäynnistys jo aiemmalle Busou Shinki figyyrisarjalle, joka hiipui monen vuoden tuottelun jälkeen. Mutta mikä sen helpompaa kuin kierrättää vanhoja ideoita uusina.
Tässä muodossa kuitenkin on kyseessä ihan täysi pienoismalliharjoitus, eikä näitä voi suositella kaikkein kärsimättömimille rakentajille.
Osia on verrain paljon, ja ne ovat pienikokoisia, ja kokonaisuuksien maalaus kauttaaltaan on hieman mielenkiintoista ainakin näin aloittelijan näkökulmasta.
Koska halusin enemmän mettalihohtodeltajia niin piti oppia rajaamaan ruiskumaalaukset hieman tarkemmin kuin olin ottunut, mutta kun kerran tiesi, että muutkin ovat onnistuneet, joten luulisi, että edes jonkinlaisella yrittämisellä myös minäkin: 
Lopulta osissa oli sen verran maalia että pääsi niitä yhdistelemään:
Ainoa valmiiksi maalattu osa on mallin kasvot joita tulee kolme erilaista ainakin tässä versiossa, ja jos haluaa niin kasvoja varten tulee myös dekaalit jos hluaa esimerkiksi maalata iho-osat eri sävyisiksi.
Tämän jälkeen tuli sitten viimeisteltyä pienet detaljit kummastakin mallista ja lopulliset kuvat otettua:
Vielä pienenä omakena, kuvia aiemmin rakentamani Gourai Type-10 mallista:
Tämmöistä tällä kertaa mitä lie seuravalla kerralla…
Vaikeimman kautta 