PS3: Atelier Shallie — kaksinko yhä paremmin?

Olen ollut melkoisen kiehtoutunut Gust pelitalon tuotoksiin mitä lähipelihistoriikkiini tulee, mutta edelliset tapaukset ovat pikku hiljaa menneet enemmänkin pettymyksien puolelle.

Atelier Escha & Logy jätti kaipaamaan sitä viihdyttävää hahmokokonaisuutta mitä oli Arlandin atelier-sarjassa. Visuaalinovelli Ciel no Surge puukotettiin torsoksi, jotta yhtälailla raajattomaksi jäänyt Ar No Surge saatiin puoliluvatta tehtyä.

Koei-Tecmo / Gust : Atelier Shallie

Joten mitenkä sitten tämä uusin tarjokas, Atelier Shallie, joka jatkaa Gustin nykyistä Iltahämärän alkemistien tarinajaksoa?

PS-Vita: Grim Fandango remastered

Tässä jälleen täytynee pahoitella hieman löysäksi käynyttä päivitystahtia, mutta oikean elämän todellisuudet ovat viime aikoina vienyt sen verran mehuja, että kirjoitukselle ei ole riittänyt huvitusta, eikä inspiraatiota viime aikoina.

Sitten kuitenkin pöllähti PSN’ssä eteen eräs nimi, joka kaikui pitkälle taakse kouluvuosien ajalle, eli melkeinpä niille joillekkin muille kultaisiin nuoruuden hetkiin.

Olin kyllä tietoinen tapauksen tulosta PS4’lle, mutta se että kyseessä olisi samanaikainen, sekä rinnakkaisostos Vitalle tuli hieman yllätyksenä, eikä tietenkään kiusausta voinut välttää.

Lucas Arts / Double fine – Grim Fandango

Kyseessä oli alun perin erinäisiä legendoja luoneen Lucas Arts pelistudion graaffisten klikkausseikkailujen viimeisiä esityksiä … Grim Fandango.

PS-Vita & PS3: Surge Concerto osa 2. – Raakile vaiko jotain parempaa? (Ar no surge 2/2)

Eli kuten edellisessä osiossa tuli ihmeteltyä, Ciel no surge, sekä Ar no surge eivät aivan täysin sovi yhteen vaikka suoria jatkoja ovatkin.

 

Gust, Surge Concerto. Ciel no Surge & Ar no Surge

Mutta mitenkäs tämä jatko sitten muuten onnistuu, sillä jos aivan rehellisiä ollaan, niin suurepi mahdollisuus ihmisillä on Arno ostaa suoraan, kuin että jaksaisivat Ciel’in läpikäydä…

PS-Vita & PS3: Surge Concerto Osa 1 — Kahden pahan välissä (Ciel no surge osa 4/4. & Ar No Surge osa 1/2)

Tämän vuoden ensimmäinen juttu ei sitten oikein meinannut ottaa tuulta allensa.

Osin siitä syystä, että aihe oli loppujen lopuksi hieman hapanimelä elämys kaikkineensa, mutta myös se, että seuraamani herrasmiesharrastajakirjoittelija laittoi paussin päälle omalle blogilleen, jolloin tuli pohdittua, että miksi minäkään jatkaisin… Yatsulla kun varmaan kuitenkin on enemmän lukijoita kuin minun noin viiden vakio…

Kuitenkin ilkeyttäni täytynee silti edes yrittää… Jopa siinä määrin, että kahdessa osassa tämänkin jutun lopulta joutuu ihmettelemään.

Ja aihe’han oli jo kolmatta kuukautta painin kohteena ollut visuaalinovelli Ciel no surge, ja sitten tuli samalla puhdilla ennätysvauhdilla läpäistyä myös sen jatko-osa Ar no surge.

Gust, Surge Concerto. Ciel no Surge & Ar no Surge

Mutta kuten jo mainitsin, loppu oli kummassakin hieman hapanimelä elämys kokea, ainakin omakohtaisesti…

PS3: Massaefektiä

Minun täytyy myöntää, että välillä tulee tutustuttua erinäisiin elämyksiin mitä mielenkiintoisin lähtöviittauksin.

Tämänkertainen juttuni aihe, kun sai tutustumisinspiraationsa ei niinkään sen perusteella minkälaisen mainostuksen se sai julkaisuajankohtanaan — Vaan pelkän käytetyn taustamusiikin tähden, joka oli yhdessä Top Gear jaksossa.

Kyseessä oli Jeremy Clarksonin varsin romantisoiva tarina Alfa-Romeo Disco Volantésta, jonka videopätkä lainasi muunmuassa musiikkeja Matkalla Perditioniin elokuvasta, mutta kaikkein syvinpään vaikuttavat, ja mahdollisesti Lentävän lautasen teemaan parhaiten sopivimmat musiikit oli Cliff Mansellin sävellykset, Leaving Earth, sekä An end, once and for all.

Kummatkin kappaleet olivat BioWare studion tekemän pelitrilogian päätösjaksosta, Mass Effect 3’stä

Tästä sitten alkoikin eräänlainen pelimaratoni jonka tiesin jättävän hieman jakavia mielipiteitä itselleni.

PS3 -Bioware – Mass effect trilogy

 

Vapaa-ajanvarastajat (XX) – Kiinniottoja osa 5.

Njahas… jospa viimeinkin ottaisi niskasta itseään kiinni jä kävisi lävitse niitä tapauksia jotka on syystä tai toisesta jäänyt vielä käsittelemättä…

PS-Vita: Ciel no surge, Osa 3 – Myrsky ennen tyyntä

Hankkimani visuaalinovelliurakka alkaa olla viimeisellä kolmanneksellaan, mutta mitä lähemmäksi loppua luulee pääsevänsä, niin sitä etäisemmältä se tuntuu. Ja näin ollen on taas väliaikatiedote luvassa eikä loppupäätelmää.

Ciel no surgen viimeinen jakso on jo näköpiirissä, mutta matkaa vielä on enemmän kuin olettaisi.

Tarinan takapirun, eli Nerikon antama lempinimi Ionille, Toudaimori, eli vapaasti amatöörikäännöksellä, Suuri ja etäinen metsikkö alkaa tuntumaan vähän turhankin osuvalta… ja sitten tekijät vielä päättivät kääntää juonessa melkeinpä kaiken päälaelleen… useammankin kerran.

PS-Vita: Ciel no surge Osa 2 – Puolivälitunnelmointeja

Ciel no surge on ollut käsittelyssä jo melkein kolme viikkoa lähestulkoon sen aikamäärän mitä minulla nyt jää pelien pelaamiselle, ja pidän etenemistä hieman hitaanlaisena…

Mutta kun viimeinkin pääsi tapauksen puoleen väliin, alkaakin tuntumaan, että tässä on kuin onkin jopa hieman sitä kauan kaivattua Ar Tonelico taikaa…

PS-Vita: Ciel No Surge Offline – Osa I : Alkutunnelmointeja.

Useimmiten mikäli käsittelen pelin kuin pelin, käytäntönäni on että jonkinlainen läpipeluukierros on takana. Mutta nyt täytyy ottaa pieni poikkeus tästä sillä tässä tuli hankittua eräs peli vitalle joka oli kaivellut mieltä jo melkeinpä niiltä ajoilta kun se julkaistiin ensimmäisen kerran vuosia takaperin.

Tuon pelin ainoa suurempi ongelma vain oli että se oli eräänlainen osamaksukauppa joka kesti lopulta pari vuotta toteuttaa loppuunsa asti – Jonka seurauksena läpikahlattavaa on erinäisistä syistä melkoisen paljon.

Kuitenkin tämä osissa julkaistu tapaus tuli muutaman vuoden jälkeen ilmoille myös kokonaisjulkaisuna.

Ciel no surge – Agent pack amiami special edition.

Tuo peli oli Gustin Ar Tonelicon henkeä kantava  Ciel no Surge.

Mutta kaikki ei ollut aivan niin ruusuista kuin olisin halunnut olettaa…

Vapaa-ajanvarastajat (XIX) – Kiinniottoja osa 4.

Njahas. jospa tällä kertaa tekisi teemamuotoisesti keskittyen pelkkään kuolleen puun editioihin jotka ovat enemmän tai vähemmän unohtunut myös käsitellä aiemmin.