Hieman erilainen kuvakirja – Igor Kostin : Confessions of a reporter

Tässä viimeaikoina on maailmanmedia on aika vahvasti kiinnittänyt huomionsa siihen, että mitä Ukrainan rajojen sisäpuolella tapahtuu.

Mutta tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun muu mailma pidättelee hengitystään, kun tässä valtakunnassa tapahtuu jotain, joka voi koskettaa tai koetella suurvaltojen välejä.

Huhtikuun 26 päivä vuonna 1986 Novosti-uutistoimiston valokuvaajatoimittaja Igor Kostin sai puhelun aikaisin aamulla helikopteripiloottiystävältään, jossa kyseltiin halusiko hän tulla mukaan valokuvaamaan yön aikana sattunutta laitosräjähdystä lähellä Pripiatin kaupunkia.

Kostin oli menossa tapahtumapaikalle, joka pian lukeutuisi sellaisten nimien joukkoon kuten Windscale, sekä Harrisburg, mutta huomattavasti vakavemmassa mielessä.

Umbridge editions: Igor Costin - Chernobyl: Confessions of a reporter

Umbridge editions: Igor Kostin – Chernobyl: Confessions of a reporter

Määränpäänä oli Vladimir Ilyich Leninin ydinvoimalaitos – Chernobylissä.

Lue loppuun

DD-Näpertelykirjat: Ensimmäinen sisäkköasu.

On eräs asia tässä nukkepuolen harrastuksessa joka on ajoittain aikaakin vienyt, eli itse tehdyt asut.

Kuten jo pitempään seuranneet tietävät, on allekirjoittanut jo erinäisiä viritelmia vaihtelevalla menestyksellä tullut tehtyä, mutta kun suorat saumat on kutakuinkin saanut toimimaan, niin kurvikkaammat jutut alkavat kiinnostaa.

Netistä löytyy toki muutamia asuja, esimerkiksi Jadepixelillä on muutama ihan yksinkertaisen näyttäviä asukaavoja ilmaisjakelussa.

Yahoo huutokaupoissakin olen törmännyt satunnaisiin kiinamekko, tai koulupukukaavoihin, mutta näissä ärsyttää taas toimituskulut.

Nyt tässä hiljattain yhden asutyypin osalta tuli ihan kaupallinenkin kirja ulos kun Sawako Araki julkaisi ensimmäisen Dollfie dream nukeille tarkoitetun ompelukirjan, Hajimete no Meido-fuku, eli Ensimmäinen sisäkköasu.

Sawako Araki : Hajimete no Maid-fuku. Kuvitus: Maneki Kamiya

Sawako Araki : Hajimete no Maid-fuku.
Pääkuvitus: Maneki Kamiya

Tässä kirjassa on vain yksi pieni hyvinkin arvattava mutta … Se on täysin japaninkielinen…

Jos kuitenkin rehellinen olen, niin rahanarvoisin asia kirjapaketissa on mukana tuleva kaava-arkki.

Elämää olennaisesti helpottava kaava-arkki

Elämää olennaisesti helpottava kaava-arkki

Tämä lippunen olennaisimmin aukaisee kolmen erilaisen perusasun, sekä yhden alusvaatesetin teon.

Mitä sitten käännöksessä hukkuu?

Sen vähän mitä japania osaan lukea (hira, kataganat, sekä muutama hassu kanji), niin tapaus on nimensä mukaisesti aloittelijan opas, ja on silti runsaasti kuviteltu esimerkiksi käsineulontatekniikoiden osalta.

Asujen kasaukset ovat myös melko hyvin kuvitettu, ja ainoaksi harmiksi jää muutamien vinkkien ymmärtämättömyys.

Ainoa itseä suuremmin aprikoittanut juttu on kuinka kirja suosittelee käyttämään liimaharsoa asujen lopulliseen sulkemiseen, eikä tikkausta.

Yksi olennainen mahdollinen ongelma on tietenkin se, että kaavat ovat mitoitettu L-koon, sekä Dynamite vartaloille, joka sai itseni hieman harmistuneeksi sillä vain muutamalla nukellani on edes isompi rintavarustus.

Kirja on nyt notkunut pari viikkoa työpöydällä, mutta samaan aikaan itse olen esittänyt ihmistripodia, ja kyynärsauvan kanssa liikkuessa ei pahemmin kankaita tehnyt mieli pätkiä.

Sen verran mitä itsestä on irti saanut on kaksiosaisen kaavoista sovellettu liivi, johon on vielä kaulukset tekemättä.

harjoittelukappaletta

harjoittelukappaletta

Valittu päälikangas jälleen aiheuttaa ehkä eniten turhautumista kun reuna pärsiintyy jopa helpommin kuin satiinissa, mutta kaippa tästäkin joskus jotain isompaakin tulee, kunhan itsestä saa paremmin toimintaa irti.

 

Mangat, animet sekä novellit, mikä parempi, vai hyviä kaikki?

En virallisesti ole rikkomassa päätöstäni pitää sapattia animeista ynnä mangoista kirjoittamiseen, vaikka eräänlaista sielunparannusta onkin ehtinyt aihepiirin osalta tapahtuakkin näinkin lyhyessä ajassa.

Joskus aikoinaan kun minulla oli ruhtinaallisemin aikaa, sekä vähemmän parempaa tekemistä, niin standardina oli, mikäli jokin japanilainen animaatiosarja sattuikin hyllyyn ilmaantumaan, niin myös mahdollinen mangaversio tuli hankittua ihan sovellusten välisten eriäväisyiden varmistamiseksi.

Vuosien varrella kävi kuitenkin niin, että animeversioista tuli se suosittu standardi, lähinnä siitä syystä, että kokonaisuutena ne oli kätevämpiä.

Mutta nyt ajattelin pohtia jälleen hieman tarkemmin versioita, lähinnä siitä inspiroituneena, että viimeaikoina olenkin perehdyttänyt itseni pariin versioon animesarjoista joista olen aiemmin pitänyt ja alustavasti päättänyt että animoitu versio saisi piisata.

Lue loppuun