PS3: Atelier Shallie — kaksinko yhä paremmin?

Olen ollut melkoisen kiehtoutunut Gust pelitalon tuotoksiin mitä lähipelihistoriikkiini tulee, mutta edelliset tapaukset ovat pikku hiljaa menneet enemmänkin pettymyksien puolelle.

Atelier Escha & Logy jätti kaipaamaan sitä viihdyttävää hahmokokonaisuutta mitä oli Arlandin atelier-sarjassa. Visuaalinovelli Ciel no Surge puukotettiin torsoksi, jotta yhtälailla raajattomaksi jäänyt Ar No Surge saatiin puoliluvatta tehtyä.

Koei-Tecmo / Gust : Atelier Shallie

Koei-Tecmo / Gust : Atelier Shallie

Joten mitenkä sitten tämä uusin tarjokas, Atelier Shallie, joka jatkaa Gustin nykyistä Iltahämärän alkemistien tarinajaksoa?

Lue loppuun

PS-Vita: Grim Fandango remastered

Tässä jälleen täytynee pahoitella hieman löysäksi käynyttä päivitystahtia, mutta oikean elämän todellisuudet ovat viime aikoina vienyt sen verran mehuja, että kirjoitukselle ei ole riittänyt huvitusta, eikä inspiraatiota viime aikoina.

Sitten kuitenkin pöllähti PSN’ssä eteen eräs nimi, joka kaikui pitkälle taakse kouluvuosien ajalle, eli melkeinpä niille joillekkin muille kultaisiin nuoruuden hetkiin.

Olin kyllä tietoinen tapauksen tulosta PS4’lle, mutta se että kyseessä olisi samanaikainen, sekä rinnakkaisostos Vitalle tuli hieman yllätyksenä, eikä tietenkään kiusausta voinut välttää.

Lucas Arts / Double fine - Grim Fandango

Lucas Arts / Double fine – Grim Fandango

Kyseessä oli alun perin erinäisiä legendoja luoneen Lucas Arts pelistudion graaffisten klikkausseikkailujen viimeisiä esityksiä … Grim Fandango.

Lue loppuun

PS-Vita & PS3: Surge Concerto osa 2. – Raakile vaiko jotain parempaa? (Ar no surge 2/2)

Eli kuten edellisessä osiossa tuli ihmeteltyä, Ciel no surge, sekä Ar no surge eivät aivan täysin sovi yhteen vaikka suoria jatkoja ovatkin.

 

Gust, Surge Concerto. Ciel no Surge & Ar no Surge

Gust, Surge Concerto. Ciel no Surge & Ar no Surge

Mutta mitenkäs tämä jatko sitten muuten onnistuu, sillä jos aivan rehellisiä ollaan, niin suurepi mahdollisuus ihmisillä on Arno ostaa suoraan, kuin että jaksaisivat Ciel’in läpikäydä…

Lue loppuun

PS-Vita & PS3: Surge Concerto Osa 1 — Kahden pahan välissä (Ciel no surge osa 4/4. & Ar No Surge osa 1/2)

Tämän vuoden ensimmäinen juttu ei sitten oikein meinannut ottaa tuulta allensa.

Osin siitä syystä, että aihe oli loppujen lopuksi hieman hapanimelä elämys kaikkineensa, mutta myös se, että seuraamani herrasmiesharrastajakirjoittelija laittoi paussin päälle omalle blogilleen, jolloin tuli pohdittua, että miksi minäkään jatkaisin… Yatsulla kun varmaan kuitenkin on enemmän lukijoita kuin minun noin viiden vakio…

Kuitenkin ilkeyttäni täytynee silti edes yrittää… Jopa siinä määrin, että kahdessa osassa tämänkin jutun lopulta joutuu ihmettelemään.

Ja aihe’han oli jo kolmatta kuukautta painin kohteena ollut visuaalinovelli Ciel no surge, ja sitten tuli samalla puhdilla ennätysvauhdilla läpäistyä myös sen jatko-osa Ar no surge.

Gust, Surge Concerto. Ciel no Surge & Ar no Surge

Gust, Surge Concerto. Ciel no Surge & Ar no Surge

Mutta kuten jo mainitsin, loppu oli kummassakin hieman hapanimelä elämys kokea, ainakin omakohtaisesti…

Lue loppuun

PS3: Massaefektiä

Minun täytyy myöntää, että välillä tulee tutustuttua erinäisiin elämyksiin mitä mielenkiintoisin lähtöviittauksin.

Tämänkertainen juttuni aihe, kun sai tutustumisinspiraationsa ei niinkään sen perusteella minkälaisen mainostuksen se sai julkaisuajankohtanaan — Vaan pelkän käytetyn taustamusiikin tähden, joka oli yhdessä Top Gear jaksossa.

Kyseessä oli Jeremy Clarksonin varsin romantisoiva tarina Alfa-Romeo Disco Volantésta, jonka videopätkä lainasi muunmuassa musiikkeja Matkalla Perditioniin elokuvasta, mutta kaikkein syvinpään vaikuttavat, ja mahdollisesti Lentävän lautasen teemaan parhaiten sopivimmat musiikit oli Cliff Mansellin sävellykset, Leaving Earth, sekä An end, once and for all.


Kummatkin kappaleet olivat BioWare studion tekemän pelitrilogian päätösjaksosta, Mass Effect 3’stä

Tästä sitten alkoikin eräänlainen pelimaratoni jonka tiesin jättävän hieman jakavia mielipiteitä itselleni.

me000

PS3 -Bioware – Mass effect trilogy

 

Lue loppuun

PS-Vita: Ciel no surge, Osa 3 – Myrsky ennen tyyntä

Hankkimani visuaalinovelliurakka alkaa olla viimeisellä kolmanneksellaan, mutta mitä lähemmäksi loppua luulee pääsevänsä, niin sitä etäisemmältä se tuntuu. Ja näin ollen on taas väliaikatiedote luvassa eikä loppupäätelmää.

ciel012

Ciel no surgen viimeinen jakso on jo näköpiirissä, mutta matkaa vielä on enemmän kuin olettaisi.

Tarinan takapirun, eli Nerikon antama lempinimi Ionille, Toudaimori, eli vapaasti amatöörikäännöksellä, Suuri ja etäinen metsikkö alkaa tuntumaan vähän turhankin osuvalta… ja sitten tekijät vielä päättivät kääntää juonessa melkeinpä kaiken päälaelleen… useammankin kerran.

Lue loppuun

PS-Vita: Ciel no surge Osa 2 – Puolivälitunnelmointeja

Ciel no surge on ollut käsittelyssä jo melkein kolme viikkoa lähestulkoon sen aikamäärän mitä minulla nyt jää pelien pelaamiselle, ja pidän etenemistä hieman hitaanlaisena…

ciel007Mutta kun viimeinkin pääsi tapauksen puoleen väliin, alkaakin tuntumaan, että tässä on kuin onkin jopa hieman sitä kauan kaivattua Ar Tonelico taikaa…

Lue loppuun

PS-Vita: Ciel No Surge Offline – Osa I : Alkutunnelmointeja.

Useimmiten mikäli käsittelen pelin kuin pelin, käytäntönäni on että jonkinlainen läpipeluukierros on takana. Mutta nyt täytyy ottaa pieni poikkeus tästä sillä tässä tuli hankittua eräs peli vitalle joka oli kaivellut mieltä jo melkeinpä niiltä ajoilta kun se julkaistiin ensimmäisen kerran vuosia takaperin.

Tuon pelin ainoa suurempi ongelma vain oli että se oli eräänlainen osamaksukauppa joka kesti lopulta pari vuotta toteuttaa loppuunsa asti – Jonka seurauksena läpikahlattavaa on erinäisistä syistä melkoisen paljon.

Kuitenkin tämä osissa julkaistu tapaus tuli muutaman vuoden jälkeen ilmoille myös kokonaisjulkaisuna.

Ciel no surge - Agent pack amiami special edition.

Ciel no surge – Agent pack amiami special edition.

Tuo peli oli Gustin Ar Tonelicon henkeä kantava  Ciel no Surge.

Mutta kaikki ei ollut aivan niin ruusuista kuin olisin halunnut olettaa…

Lue loppuun

PS-Vita: Hyperdimension Neptunia – PP:Producing Perfection

Olipa kerran eräs koliseva peli jonka ei olisi pitänyt menestyä ollenkaan.

Tuo peli kuitenkin jostain syystä löysi yleisönsä, kuin laserohjattu ballistinen ohjus.

Tuhovoima oli taattu, ja jatko-osat jokavuotisia, kunnes oltiin jo siinä pisteessä, että alkuperäinen julkaisijakaan ei oikein pysynyt menekin perässä.

Syntyi myös tarvetta laajentaa näpertelypiiriäkin, ja näin ollen suunnitelmia ilmaantui hack’n’slash tyylisille toimintapeleille, ynnä muille ihmeellisyyksille, vaikkapa animaatiosarjoille. Mutta ensimmäisenä reviirinlaajennukseen osallistui Tamsoftin alihankinana tekemä idolirymistys Hyperdimension Neptunia PP.

Compile Heart - NISA - Hyperdimension Neptunia: Producing Perfection

Compile Heart – NISA – Hyperdimension Neptunia: Producing Perfection

Tuosta jokseenkin arvelluttavasta Nepparista on viimeinkin tullut tavallaan lisenssituote, joten mitenkä tässä sitten muka voi käydä kuin huonosti?

Lue loppuun

Hankinnat: pienehkö pelikalustopäivitys

Suurin henkilökohtainen uutinen hankintarintamalla on kun päätin viimeinkin päivittää kannettavan pelilaitekalustoni hieman moderninpaan suuntaan, allaolevassa kuvassa kun on esimerkki niistä kapineista mitä tähän asti kokoelmassa on edustanut kannettavat pelilaitteet:

Game & Watch vs. PS-Vita

Game & Watch vs. PS-Vita

Karu totuus on tuossa. Nyt loikattiin Nintendon Game & Watch aikakaudelta Vitan lumoihin kun tuntui että kyseisellä värkillä oli tarpeeksi mielenkiintoisia juttuja julkaistu tai putkessa tulossa.

Kuvassa näkuvä Fire ei tietty ole ainut kyseisen aikakauden kapineista joita nurkissa pyörii, nimittäin jossain huushollin laatikoissa on puolikas Donkey Kongista, sekä tietääkseni yhä ehjä pullopakkaamopeli, jonka tarkkaa nimeä on nyt tähän hätään muista.

Kannettavien laitteiden hankkimattomuudesta on hyvinkin yksinkertaista, Alkuperäistä mustavalko Gameboyta en saanut kakarana vaikka kuinka ruinasin. Game Gearista puhumattakaan, ja sittemmin PSP kyllä kiinnosti, mutta pelit tuntuivat hieman latteilta elämyksinä, lähimpänä olin nintendon DS’sää ostamassa, mutta mitään aivan pakosti pelattavaksi saatavaa ei tuolla tapauksella ole ollut — Vita sitten viimeinkin vei rahat.

Vitan hankintaa edisti ja aikaisti tietty se että vanhoja OLED malleja oli vielä tarjoilla, kun paremmin tietätävät tuttavani hyvinkin voimakkaasti suositteli, että vaikka äkkiä katsottuna uudemman pakettitarjoukset ovat houkuttelevammat, vanhan näyttö tuo kuitenkin hintaeron takaisin käyttömukavuutena. — Ja toistaiseksi enpä mitään moitittavaa näe.

Muutama peli onkin jo värkille ehditty hankkia, ja niistä ensimmäinen oli tuttua Idea Factory/Compile Heart laatua, ja kyseessähän oli:

Idea Factory: Monster Monpiece

Idea Factory: Monster Monpiece

Saas ny vain nähdä kehtaako tästä sen paremmin ihmetellä, mutta onneksi viikolla tuli myös postissa yksi nyssäkkä joka sisälsi ainakin kertomiskelpoisen tapauksen…