Unohdettu syntymäpäivä.

Tätä artikkelia aloittaessani sen otsikko oli jotain vallan muuta, mutta mitä pidemmälle aihetta tutkin, totesin että sen kirjoittaminen siinä muodossaan kuin olin suunnitellut olisi vain egoni masturbointia. Puhumattakaan siitä että itse olin kyseisessä saagassa ollut loppujen lopuksi varsinainen aasi.

Mutta tutkiessani tulin silti hokaistuani erään asian. Tähän aiheeseen oli yllättäen merkkipaalu tullut kohdalle, joka oli ilmeisesti huomaamatta lipsahtanut ohitse. Mikähän mahtoi olla kyseessä?

Anime lehti : 5 vuotta.

Anime 01

Anime lehden ensimmäinen kansi

Toisaalta en yhtään ihmettele vaikka kukaan ei melua tästä vuosiluvusta pitänyt. Uusi toimitus ei välttämättä osannut huomata, tai halunnut juhlia toisten aloittamia tekosia, mutta Japanpopparin puolella tämä silti kirjaimellisesti tarkoittaa, että urakkaa on tehty katkeamatta tuo vuosimäärä.

Uusin numero, eli 42 on myös toinen merkkipaikka. Tuolloin saavutettiin piste jossa uusi johto on tehnyt yhtä monta lehteä kuin alkuperäisjengi. Joten eräänlainen vallanvaihdos tämäkin.

Silti en pysty olemaan romantisoimatta sitä tunnetta joka oli vuoden 2004 lopussa kun ensimäistä lehteä tehtiin. Puhumattakaan jännityksestä että floppaako koko tuote, joka lähti taistelemaan nettimediaa vastaan.

Silti, kunnia sinne minne kunnia kuuluu, Kyuu Eturautti tämän sai myytyä H-townille, luomakunnan tunnetuin jääräharrastaja Jari Lehtinen sai sille uskottavuutta. Mutta erityisesti pitää kiittää Petteri Moisiota, että pisti päänsä vadille, ja uskalsi luottaa joukkoon täysiä amatöörejä, joista vain muutamalla oli edes pieni käsitys kuinka homma toimii.

En ole silti unohtanut sitä käytännön pilaa joka vei sukset lopullisesti ristiin, ja sattuneistä syistä lehden nimikin on vaihtunut välissä, mutta onneksi olkoon viidestä vuodesta alalla. Ja tämän minä tarkoitan ihan vilpittömästi.

*Don-don-don-pahu-pahuuu!*

2 kommenttia artikkelissa “Unohdettu syntymäpäivä.

  1. Juma kun tämä toikin vahvasti mieleen niitä hetkiä, kun ensimmäistä osaa pitelin käsissäni. Tunne oli yksi viimeisistä ”hyppy tuntemattomaan”-tunteista, joita elämäni aikana on tapahtunut. Yksi lehti täynnä kamaa asiasta, mistä nautit.
    Mutta se oli vielä ylä-asteaikaa ja mistään tiennyt vielä mitään. 🙂

    Nostalginen fiilis kuitenkin tuli.

  2. Paluuviite: Bubukuuti » Blog Archive » Kaikista kammottavin valta

Jätä kommentti